Vakavat sähkötapaturmat sattuvat harvoin sähköasentajille. Ne sattuvat sille, joka kaivaa kaapelin poikki, nostaa tikkaat ilmajohtoon tai avaa oven, jonka olisi pitänyt olla lukossa. Ruotsin sähköturvallisuusohjeet ESA on tehty tätä tilannetta varten: ne määräävät, miten muuta kuin sähkötyötä saa tehdä vahvavirtalaitteistossa ja sen vieressä, ja kuka saa päästää kenet sisään.
Työt, joissa kysymys yleensä tulee vastaan
- Kaivu- ja maatyöt maakaapelin tai pylvään lähellä.
- Työ nostolaitteella, telineellä tai henkilönostimella ilmajohdon ulottuvilla.
- Rakennus-, maalaus- ja purkutyöt muuntamossa tai kytkinlaitosrakennuksessa.
- Huolto, siivous ja kunnossapito käyttötilassa, josta joku muu vastaa.
- Raivaus ja puiden kaato johtokadun varrella.
Miten muusta kuin sähkötyöstä tulee sallittua
- 1
Laitteiston haltija tietää, mitä siellä on
Työ suunnitellaan laitteiston haltijan kanssa. Missä kaapelit kulkevat, mikä on jännitteinen ja mitä voidaan kytkeä irti – näitä kukaan työmaalla ei voi arvata.
- 2
Nimetään sähköturvallisuudesta vastaava
Hän johtaa työtä sähköturvallisuuden kannalta: päättää tarvittavista toimista, tekee tai tilaa ne ja päästää työryhmän sisään. Rooli on aina henkilö, ei yritys.
- 3
Toimet tehdään ennen kuin kukaan menee sisään
Erotus, maadoitus, aitaus tai suojat – laitteistosta riippuen. Tarkoitus on, että työalue on rajattu ja raja näkyy myös sille, joka ei itse pysty arvioimaan vaaraa.
- 4
Työryhmä opastetaan
Opastuksen antaa sähköturvallisuudesta vastaava paikan päällä, ja se koskee juuri tätä työtä: mikä on rajattu, mikä on yhä jännitteinen ja mitä tehdään, jos jokin muuttuu. Opastuksen saanut on opastettu henkilö.
- 5
Työ päätetään ja alue luovutetaan takaisin
Aitaukset poistetaan, ja laitteiston palauttaa se, joka sen erotti. Työ, joka vain loppuu, ei ole päätetty.

Työnantajan on voitava osoittaa, että osaaminen on olemassa
Sähköturvallisuusmääräykset asettavat vastuun tekijän riittävästä osaamisesta työnantajalle eikä yksittäiselle työntekijälle. Kysymys ei siis ole siitä, tunteeko työntekijä olonsa varmaksi, vaan siitä, pystyttekö osoittamaan, että hän on saanut koulutuksen. Todistus on helpoin tapa osoittaa se, ja juuri sitä tilaaja myös kysyy.
Lue lisää
Opastettu henkilö
Mitä rooli sallii, mitä se ei salli ja miksi se ei anna sinulle oikeutta tehdä sähkötöitä.
Urakoitsijoille
Mitä verkonhaltija tai teollisuuden tilaaja yleensä vaatii ennen kuin pääsette alueelle.
Kortit ja voimassaolo
Missä päivämäärä lukee, mitä tapahtuu kun se menee ohi ja miten joku muu tarkistaa korttisi.
Kysymyksiä työstä sähkön lähellä
- Olemme vain maalaamassa kytkinlaitoksessa. Koskeeko tämä silti meitä?
- Koskee. Ratkaisevaa on paikka, ei työtehtävä. Siveltimenveto kytkinlaitoksessa tehdään vahvavirtalaitteiston sisällä, ja tekijän pitää olla saanut opastus siihen, mitä siellä on voimassa.
- Tilaajamme puhuu ESA:sta. Mitä he tarkoittavat?
- ESA on sähköturvallisuusohjeet, jotka kuuluvat EBR:ään, Ruotsin sähköalan yhteiseen säännöstöön sähkölaitteistoissa ja niiden lähellä tehtävälle työlle. Kun tilaaja tilaa työn omaan laitteistoonsa, se vaatii yleensä, että sisään tulevilla on niiden mukainen koulutus, koska sillä kielellä sen omat sähköturvallisuudesta vastaavat työskentelevät.
- Saanko oikeuden tehdä sähkötöitä?
- Et. Opastettu henkilö on päinvastoin rooli, jonka avulla voit tehdä muuta kuin sähkötyötä paikassa, jossa on sähköä. Sähkötyö vaatii muita pätevyyksiä eikä kuulu tähän koulutukseen.
- Riittääkö työnjohtajamme perehdytys?
- Työnjohtajan perehdytys ei korvaa koulutusta, eikä koulutus korvaa paikan päällä annettavaa opastusta. Koulutus antaa yleisen tiedon säännöistä ja riskeistä; paikan päällä annettava opastus koskee juuri sitä laitteistoa, ja sen antaa sähköturvallisuudesta vastaava.
Onko porukka menossa laitteistoon, jota ette omista?
Kerro työstä, niin kerromme, mitä pätevyyttä tilaaja todennäköisesti kysyy.
Ota yhteyttä